Askarruttaako muisti – terveisiä muistihoitajan vastaanotolta

Julkaistu:

Mitä tehdä kun oma tai läheisen muisti huolettaa? DiakonTerveyden muistihoitaja Kaija Kaski kannustaa rohkeasti kääntymään muistineuvolan puoleen ja selvittämään asiaa.

Missä ne autonavaimet ovat? Mikä oli tuon ihmisen nimi, joka minua tervehti? Minne laitoin ne tärkeät paperit? Muistinko laittaa kahvinkeittimen pois päältä?

Nämä ovat jokaiselle tuttuja tilanteita. Tavallisimmin niistä selviää hämmästelemällä ja huumorilla, eikä tilanne ole vakava. Ihminen voi olla kuormittunut, ajatuksissaan tai nukkunut yönsä huonosti. Kaikesta unohtelusta ei aina tarvitse olla huolissaan.

Kun arjen hallinnassa toistamiseen alkaa tulla ongelmia, on syytä selvittää miksi. Jos hukkaa päivittäin tarvitsemiaan tavaroita, tuttujen kodinkoneiden käyttöön alkaa tulla ongelmia tai välillä pohtii missä on ja mitä olikaan tekemässä. Myös läheiset voivat huomata muutoksia ja esittää huolensa.

Muistihäiriöitä voi tulla kaikenikäisille, nuorille, työikäisille ja ikääntyneille. On hyvä huomioida, että ikä ei vie muistia eikä kadota opittuja taitoja. Muistiongelmien vuoksi kannattaa hakeutua tutkimuksiin. Monet muistin häiriöt ovat korjattavissa tai niiden etenemistä voidaan hidastaa, jos syy löydetään ajoissa.

”Monet muistin häiriöt ovat korjattavissa tai niiden etenemistä voidaan hidastaa, jos syy löydetään ajoissa.”

Mitä tehdä, kun muisti huolettaa?

Minne sitten pitää mennä, kun muisti huolettaa? Helpointa on aloittaa muistihoitajan tapaamisella muistineuvolassa. Muistineuvolaan voi tulla kysymään neuvoa huolestuttavaan tilanteeseen, joko itse muististaan huolestunut, puoliso, lapsi, läheinen tai ystävä. Jo yksi käynti saattaa helpottaa jatkamaan eteenpäin mieltä askarruttavassa asiassa.

Muistihoitajana minulle on tärkeintä huomioida asiakas kokonaisuutena, ei pelkästään ajatuksena muistista tai muistiongelmista. Muistineuvolaan tullessaan asiakkaalla on jo muistihuolia, joko omia tai läheisen. Niitä huolia sitten lähdetään yhdessä selvittämään. Muistihoitajan huomiot jo ensikättelyssä helpottavat kohtaamista ja antavat tietoa siitä, minkälaista ohjausta ja neuvontaa asiakas kaipaa. Herkkyys nähdä ihminen yksilönä ja ainutlaatuisena persoonana kasvaa jokaisessa kohtaamisessa tätä työtä tehdessä.

Muistitesti ja haastattelu auttavat muistiongelmien selvityksessä

Kun asiakkaan muistiongelmia lähdetään selvittämään, on tärkeä mittari CERAD-muistitesti (Consortium to Establish a Registry for Alzheimer’s Disease). Testin avulla saadaan tietoa, miten muistioireet ovat alkaneet, miten ne ovat edenneet ja minkä tyyppisestä muistiongelmasta on kysymys.

CERAD –muistitestistä selviää keskeiset muistiin liittyvät, jo varhaisetkin, ongelmat. Testissä arvioidaan mm. kielellisen aineksen ja visuaalisen materiaalin mieleen painamista ja muistissa säilyttämistä- ja palauttamista, puheen tuottamista, nähdyn hahmottamista ja toimintaan liittyvää suunnitelmallisuutta ja joustavuutta.

Laaja muistitesti on yksi tärkeä apuväline, mutta tärkeää on myös haastatella ja jututtaa asiakasta. Haastattelussa selviää taustatietoja asiakkaan elämäntilanteesta, asiakkaan vireystaso, keskittyminen ja ajan sekä paikan hallinta.

Alkujutustelu laukaisee pahimmat alkujännitykset ja muistiin liittyvät mahdolliset mystiset pelot hellittävät. Alkuvaiheen testauksissa testi antaa viitteitä onko tarkempiin jatkotutkimuksiin aihetta. Jos aihetta on jatkotutkimuksiin, ohjataan asiakas lääkärin vastaanotolle ja sieltä mahdollisesti vielä uusiin tutkimuksiin. Kokonaisarvion ja jatkosuunnitelman tilanteesta tekee lääkäri yhdessä asiakkaan ja läheisen kanssa.

Läheisen kanssa muistineuvolaan

Muistineuvolassa katson asiakkaan kokonaistilannetta. Asiaa tulee kerralla paljon ja kysymyksiä jää avoimiksi. Muistineuvolaan kannattaakin tulla yhdessä läheisen ihmisen kanssa. Kumpikin voi kysyä asioita omista lähtökohdistaan.

Muistineuvolaan kannattaa tulla vielä toisenkin kerran, jos on paljon mieltä askarruttavia kysymyksiä ja kaikki kysymykset eivät kerralla tule mieleen. Tärkeä kysymys on mielekkään, omanlaisen elämän ja asioiden turvaaminen myöhempää elämäntilannetta varten ja miten siihen voidaan ennalta varautua. Yhden vastaanottokäynnin aika ei välttämättä riitä kattavaan ohjaukseen ja neuvontaan, vaan tukea ja apua kaivataan enemmän.

Murheet pienenevät jakamalla

Muistihoitajan työ on hyvin antoisaa ja sisältörikasta. Asiakkaat tuovat sisällön päivääni erilaisine persoonineen ja elämäntilanteineen. Jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen oma tarinansa.

Asiakkaan kohtaaminen ja hänen tilanteeseensa tutustuminen heti alkuun, tekee vastaanottokäynnistä monelle miellyttävän ja helpottavan tapaamisen. Mukavasti rupatellen, asiakkaan asemaan asettuen mahdollinen jännitys ja epävarmuus häviävät. Käynnistä jää useimmiten hyvä mieli ja kokemus, kun asiat alkavat selkeytyä. Asiakas voi puhua myös muista kuin muistiin liittyvistä asioista. Murheet pienenevät ja ilot tuplaantuvat jakamalla.

Aivoviikolla muistutetaan pitämään huolta

Kuten alussa jo mainitsin, jokainen kokee joskus hetkiä, jolloin ei muista kaikkea. Kaikki muistin toiminnot tapahtuvat aivoissa, joten on tärkeää helliä ja huoltaa arvokasta pääomaamme.

Tällä viikolla vietetään Muistiliiton valtakunnallista Aivoviikkoa. Muistiviikon teemana on tänä vuonna: Ajattele aivojasi – mieti muistiasi.

Aivoviikolla haastetaan kiinnittämään huomiota pieniin tekoihin aivoterveyden hyväksi. Teemoina ovat mielen hyvinvointi, liikunta, uni, ravinto ja aivojen aktivointi. Mieti, mitä sinä voit tehdä juuri tänään omien aivojesi hyvinvoinnin edistämiseksi! Olisiko se, vaikka hyvän elokuvan katselu, kävelylenkki raikkaassa ulkoilmassa, maukas ateria tai tunnin pidempi yöuni? Sinä valitset ja aivosi kiittävät!

”Mieti, mitä sinä voit tehdä juuri tänään omien aivojesi hyvinvoinnin edistämiseksi! Olisiko se, vaikka hyvän elokuvan katselu, kävelylenkki raikkaassa ulkoilmassa, maukas ateria tai tunnin pidempi yöuni?”