Isänmaan sankarit

Julkaistu:

Kirjoituksessa DiakonTerveyden Sanna-Mari Pudas-Tähkä pohtii itsenäisyyspäivän lähestyessä Suomea ja meitä puolustaneita sotiemme veteraaneja. Saamme olla ylpeitä heistä ja itsenäisestä maastamme, jossa asuu maailman onnellisin kansa.

Tulevana sunnuntaina juhlimme 103-vuotiasta itsenäistä Suomea. Suomi on kehittynyt varsin mallikelpoiseksi maaksi runsaan sadan vuoden aikana. Sankareita on tapana kehua, vaikka se meille suomalaisille onkin vaikeaa.

Suomea voidaan kuitenkin pitää monella tapaa maailman parhaana maana. Olemme ahkera kansa ja Suomi on kärkimaa mm. koulutuksessa. Suomessa on eniten inhimillistä pääomaa ja olemme maailman lukutaitoisin maa. Meillä on maailman puhtain ilma ja eikä meillä ole humanitäärisiä kriisejä tai luonnononnettomuuksia. Olemme siis kaikissa olosuhteissa myös maailman vakain maa.

On meillä vaikeutemmekin. Meillä on tehtävää siinä, että työtä olisi tasaisemmin, taloudellinen epätasa-arvo ei kasvaisi ja suvaitsisimme toisiamme paremmin. Itsekkyys on kasvanut ja erilaisia mielipiteitä on joskus vaikea hyväksyä.

Itsenäisyyspäivänä on kuitenkin aihetta juhlaan. Voimme olla ylpeitä maastamme ja sen saavutuksista. Ilmaiseksi emme kuitenkaan ole mitään saaneet. Olemme tehneet paljon töitä nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme luomiseksi.

Yhtenä rintamana

Sotiemme veteraanit ovat Suomen sodissa taistelleet meidän itsenäisen maamme puolesta. Heitä me voimme kutsua isänmaamme sankareiksi. Talvisodan syttymisestä on kulunut 81 vuotta.

Vaikka koko itsenäisen Suomen alkuvuodet olivat myrskyisiä, niin ulkoisen vaaran edessä suomalalaiset puolustivat maatamme yhtenä rintamana. Tällöin syntyi se kuuluisa talvisodan henki. Talvisotaa seurasi jatkosota ja Lapin sota, jotka vaativat kaikki uhrinsa. Kymmeniä tuhansia menehtyi näissä sodissa ja vammautuneita oli yli satatuhatta. Pysyvästi sotainvalidejakin oli kymmeniä tuhansia.

Kaikesta menetyksestä huolimatta Suomen armeija onnistui tehtävässään ja Suomi säilyi itsenäisenä. Tästä me saamme kiittää isänmaan sankareitamme. Emme myöskään unohda lottia ja muuta kotirintaman väkeä, jotka pitivät yhteiskuntaa pystyssä sodista huolimatta. Ajat olivat vaikeita. Oli paljon huolta ja murhetta. Oli menetettyjä koteja, menetettyjä rakkaita ja tuhansittain vammautuneita miehiä ja naisia. Siitäkin huolimatta Suomea jälleenrakennettiin ja luotiin perusta nykyiselle hyvinvoinnille.

”Vaikka koko itsenäisen Suomen alkuvuodet olivat myrskyisiä, niin ulkoisen vaaran edessä suomalalaiset puolustivat maatamme yhtenä rintamana. Tällöin syntyi se kuuluisa talvisodan henki.”

Turvallista elämää Veljeskodissa

Vuonna 2020 meillä on joukossamme runsaat 8000 sotiemme veteraania, joista sotainvalideja on noin 1200. Veteraanien puolisoita, leskiä ja sotaleskiä on noin 1 700. Veteraanien keski-ikä on 94 vuotta.

Veljeskodeissa, kuten meillä DiakonTerveyden Veljeskodissa, kuntoutamme ja hoidamme sotiemme veteraaneja ja heidän puolisoitaan. Sitä olemme tehneet jo yli 30 vuoden ajan. Se on meille kunniatehtävä, jonka olemme luvanneet hoitaa loppuun saakka.

Veljeskodissamme asuu vielä 15 sotainvalidia. Kuntoutuksessa käy viikoittain useampia veteraaneja, puolisoita, lottia ja sotainvalidien leskiä. Vaikka useimmilla heistä on monenlaista vaivaa ja niitä ikuisia sodan arpia, niin siitä huolimatta elämä Veljeskodissa on varsin leppoisaa.

On monenlaista mukavaa ohjelmaa, kuten erilaisia esiintyjiä, yhteisiä juhlia, mukavia yhteisiä hetkiä, joista yksi suositummista on ehdottomasti bingo. Yhdessä pelataan, visaillaan, väitellään ja parannetaan maailmaa. Ruoka on herkullista, kuntoutus ja hoito ovat laadukkaita. Veljeskodissa elämä on elämisen oloista iloineen ja murheineen. Loppuelämän hoito on hyvää ja turvallista.

Veteraanin Iltahuudon sanoin: ”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet. Muistakaa, heille kallis ol’ maa. Kertokaa lasten lapsille lauluin. Himmetä ei muistot koskaan saa.” Veteraanin Iltahuuto soi Veljeskodissammekin yhä useammin. Laulun sanat muistuttavat pitämään veteraanien työn muistoissamme, se on tärkeä osa omaa historiaamme.

Meidän nuorempien tehtävänä on hoitaa hyvin meidän viimeisetkin veteraanit. He ovat luoneet perustan sille, että olemme tämän maailman onnellisin kansa ja heidän ansiostaan Itsenäisyyspäivänä liehuu Suomen lippu vapaan kansan ja vapaan maan salossa.

”Hoivatkaa, kohta poissa on veljet. Muistakaa, heille kallis ol’ maa. Kertokaa lasten lapsille lauluin. Himmetä ei muistot koskaan saa.”

guest
0 Kommenttia
Inline Feedbacks
Näytä kaikki kommentit